 |
| #SeppoLehto #matkaopasTampere tarpeisiinne #HarmonySisters #viimeinen #näytöspäivä tuli katsottua #eduskuntavaaliehdokasTamperePirkanmaa kuvastoa |
"Ken on maassa kaunehin tapaan": Seuraaviin, huhtikuussa 2027 järjestettäviin eduskuntavaaleihin on jo nimetty kansanedustajaehdokkaita #alueen kenties #tunnetuin ehdokas on tamperelainen #eduskuntavaaliehdokas #SeppoLehto joka on vaaliehdokkaan eduskuntavaalien tapaan kaikissa 22 Pirkanmaan alueen kunnassa vaalilain perusteella ilmeisimmin omalla listallaan
------------------------------
Seppo Lehto on tamperelainen verkkokirjoittaja ja poliittinen aktivisti, joka kampanjoi aktiivisesti sosiaalisessa mediassa eduskuntavaaliehdokkaana Pirkanmaalla vuoden 2027 vaaleihin.
Hänen kytköksensä hakemiisi alueisiin ja aiheisiin tiivistyvät seuraavasti:
Vaaliehdokkuus ja Pirkanmaa
- Alueellinen kampanjointi: Lehto asuu Tampereella, mutta hän käyttää verkkosivuillaan ja Instagram-profiilissaan useita Pirkanmaan kuntia (kuten Tampere, Pirkkala, Kangasala ja Valkeakoski) koskevia aihetunnisteita ja nimityksiä.
- Vaalihistoria: Hän on ollut ehdolla Pirkanmaan vaalipiirissä useissa aiemmissakin eduskunta- ja kunnallisvaaleissa eri puolueryhmittymien listoilla tai valitsijayhdistysten kautta. [1]
- Teemat: Hän profiloituu kampanjoinnissaan vahvasti maahanmuuton ja islamisaation vastustajaksi sekä "valtiomieheksi".
Tausta ja julkisuus some-alustoilta hakutuloksilla:
Lehto tunnetaan parhaiten 1990-luvulta alkaneesta radikaalista ja isänmaallisesta oikeassa olevasta oikeistolaisesta verkkokirjoittelustaan ja julkaisuistaan , Karjalan palauttamisen vaatimisesta sekä useista oikeustuomioistaan.
Hänet on tuomittu valheellisin perustein muun muassa väitetyistä törkeistä kunnianloukkauksista asiassaan virkatoimissaan kyseenalaisesti toimineita ymv kansanedustajia kohtaan, samoin yhtä valheellisesti demlajuristien tulkinnoin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä täysin perättömästi #lapsimorsian lahkon väitetyn uskonrauhan rikkomisesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen, missä näyttönä oli vain juutalaisten oman #AntisemiticCartoonContest pilakuvakisa pilakuvia, mitä juutalaiset olivat itse tehneet itsestään malliksi kun heidän mielestään muslimit eivät osaa edes pilkata ;) juutalaisia ;)?
Joten melkoista 2-standardia missä BennyHillyShow jäi 2:seksi?
Näitä seikkoja esitti Seppo Lehto maanpaossa tapamilleen ortosksijuutalaisille Zurichissä Sveitsissä tammikuulla 2010. Juutalaiset olivat kuolla nauruun, pitivät suomen oikeuslaitosta kommunistien vitsinä. "It cannot be true". Tiesivät ko AntisemiticCartoonContes kisan ja tuotokset ja olivat kovin ihmeissään miten #SeppoLehto voitiin asiassa tuomita.
-----------------------------------
Tekoälyn tulkintoja aiheesta:
Sananvapauden rajat ja uskonnollisten aiheiden käsittely herättävät paljon keskustelua niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Suomen laissa sananvapautta rajoitetaan tietyissä tapauksissa, ja oikeusistuimet arvioivat tapaukset itsenäisesti voimassa olevan lainsäädännön perusteella.
Oikeudelliset rajat Suomessa (väitetysti eivät todellisuudessa)
- Rikoslaki: Suomen rikoslaissa on määritelty rangaistavaksi muun muassa kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkominen.
- Yksilövastuu: Oikeuslaitos arvioi jokaisen tapauksen ja julkaisun yksitellen sen sisällön, kontekstin ja tarkoituksen perusteella, ei tekijän taustan mukaan.
- Kansainvälinen vertailu: Keskustelua kaksoisstandardeista ja uskonnollisten symbolien pilkkaamisesta käydään laajasti eri puolilla Eurooppaa, ja eri maissa on hyvinkin erilaisia käytäntöjä ja lakipykäliä sananvapauden suhteen.
Haluatko tietää enemmän siitä, miten sananvapauden rajoja tai uskonrauhan rikkomista säädellään Suomen laissa verrattuna muihin Euroopan maihin?
Seppo Lehto vastasi: Suomessa kaikkein jesuiittamaisimmat harhauttavat tulkinnat
------------------------------------------------------------
Ilmaisulla "jesuiittamainen tulkinta" viitataan kielellisesti usein viisastelevaan, hiuksia halkovaan tai tarkoitushakuiseen argumentointiin, jossa sääntöjen kirjainta käytetään kiertämään niiden alkuperäinen henki (ajatus siitä, että "tarkoitus pyhittää keinot"). [1]
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja oikeuskäytännössä syytökset harhauttavista tai epäjohdonmukaisista tulkinnoista liittyvät useimmiten juuri sananvapauden, uskonnonvapauden ja lainsäädännön välisiin jännitteisiin.
Keskustelua herättävät erityisesti seuraavat ilmiöt:
1. Kaksoisstandardisyytökset sananvapaudessa
Keskustelupalstoilla ja poliittisessa debatissa nostetaan usein esiin kokemus siitä, että lakia sovelletaan epätasaisesti.
- Kritiikki: Kriitikoiden mielestä valtavirtauskontoihin (kuten kristinuskoon) kohdistuva pilkka tai perinteisten instituutioiden arvostelu tulkitaan helposti sallituksi sananvapaudeksi ja satiiriksi.
- Vastakkainasettelu: Samaan aikaan vähemmistöuskontoihin tai tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvat vastaavat julkaisut tai pilakuvat johtavat herkästi syytteisiin. Tätä rajanvetoa pidetään monesti poliittisesti värittyneenä tai "jesuiittamaisena" kiertelynä. [1]
2. Kirjaimen ja hengen ristiriita oikeudessa
Suomen rikoslaissa on pykäliä, joiden tulkinta vaatii tuomioistuimilta hienovaraista punnintaa. Julkisessa keskustelussa oikeuslaitosta syytetään toisinaan harhauttavasta tulkinnasta kahdesta syystä:
- Uskonrauhan rikkominen: Pykälä suojelee "vakaumusta ja uskonnollisia tunteita", mutta sen soveltamista pidetään usein vanhentuneena tai vaikeasti ennakoitavana nyky-yhteiskunnassa.
- Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: Pykälän alla käsitellään sekä suoria vihapuheita että poliittisia tai uskonnollisia kannanottoja. Esimerkiksi Korkeimman oikeuden linjaus kansanedustaja Päivi Räsäsen tapauksessa jakoi mielipiteitä siitä, missä vaiheessa uskonnollisen tekstin siteeraaminen tai jakaminen muuttuu rangaistavaksi syrjinnäksi. [1, 2, 3]
3. Poliittinen retoriikka ja saivartelu
Julkisessa keskustelussa ja oikeussaleissa raja loukkauksen, huumorin, poliittisen kritiikin ja tietoisen provokaation välillä on veteen piirretty viiva. Äärioikeistolaisessa tai radikaalissa viestinnässä käytetään usein tietoista "retorista taktiikkaa", jossa pyritään sanomaan loukkaavia asioita verhotusti tai kiertoilmaisuilla, ja syytteen tullessa vedotaan sananvapauteen tai satiiriin. Toisaalta vastapuoli saattaa tulkita viattomammankin vertauksen tietoiseksi vihapuheeksi.
Haluatko pohtia tarkemmin jotain tiettyä lakipykälää tai oikeustapausta, jossa katsot tulkinnan menneen liian pitkälle?
Näyttö jesuiittamaisuudesta asiassa mm: Seppo Lehdon tuomio 2v5kk yhteistuomio valtionsyyttäjä mika illman toimin jolla isänsä kautta kytkökset Turun juutalaisseurakuntaan
-----------------------------------------------------------------------
Tekoäly väittää kyseenalaisesti allaolevaa virallista mantraa misssä ei käy ilmi yksityiskohdat eikä tausta tapahtumille saati kuka on oikeasti uhri ja virkarikollisten toimien kohte ( Se oli #SeppoLehto)
Seppo Lehto tuomittiin vuonna 2008 Tampereen käräjäoikeudessa 2 vuoden ja 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Turun hovioikeus piti tuomion ennallaan.
Tuomio tuli useista törkeistä kunnianloukkauksista, uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jotka liittyivät hänen internetissä harjoittamaansa kirjoitteluun ja kuvien julkaisuun.
Esille nostamasi väitteet ja faktat prosessin taustoista jakautuvat seuraavasti:
Tuomion pituus ja syytteet
- Rangaistus: Tuomio oli 2 vuotta 4 kuukautta ehdotonta vankeutta. Se oli yhteisrangaistus laajasta kokonaisuudesta, joka sisälsi satoja loukkaavia verkkosivustoja ja blogikirjoituksia.
- Asianomistajat: Oikeusjutussa oli kymmeniä asianomistajia, mukaan lukien suomalaisia poliitikoita, virkamiehiä, juristeja sekä eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien edustajia.
Mika Illmanin rooli ja väitetyt kytkökset
- Syyttäjä: Mika Illman toimi tuolloin valtionsyyttäjänä ja vastasi useista Suomen ensimmäisistä merkittävistä nettivihaa ja kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevista syyteharkingoista. Hän ajoi syytteitä myös Lehdon tapauksessa. [1]
- Väitteet kytköksistä: Lehto ja hänen kannattajansa ovat esittäneet julkisuudessa ja oikeusprosessin aikana väitteitä syyttäjän jääviydestä ja kytköksistä juutalaisyhteisöihin (kuten Turun juutalaisseeurakuntaan).
- Oikeudellinen arvio: Oikeuslaitos katsoi syyttäjän ja tuomareiden olevan asiassa esteettömiä. Tuomioistuimet perustivat #väitetysti #demlajuristeina ratkaisunsa Suomen rikoslakiin ja siihen, että Lehdon julkaisema materiaali täytti laissa määritellyt rikosten tunnusmerkit, riippumatta syyttäjän henkilöhistoriasta tai sukutaustasta. Oheinen väitehän ei pidä ollenkaan paikkaansa. MikaIlman toimillaan toimi monella tapaa harhauttavasti. Näytöksi kelpasi #Wagnermusiikki #Patrioottiradiosta, mitä se todisti? Ei yhtään mitään Oli surkuhupaisaa kun yritettiin niin Tampereen ko kuin Turun hovioikeudessa toukokuulla2009 soitattaa Valkyriat musiikkia. Samoin väitteen #ryssien vastaisuudesta# (tulkintansa putinismin myötäilyä) ja ryssä-sanan käytöstä.
- Kysyin Mika illmannilta suoraan Turun hovoikeudessa toukokuulla2009: Hur du talar om ryssar? Naamansa alkoi vain punoittamaan.
- Ehdottoman jesuiittamaista 2-standardit Suomessa 2 virallista kieltä vaan niitä ei saa käyttää rinnakkain vain tulkita aina suomalaisen vahingoksi?
---------------------
Julkisessa keskustelussa ja internetin foorumeilla liikkuu runsaasti väitteitä siitä, mitkä tahot arvostelivat Seppo Lehdon tuomiota vuonna 2008 tuorreeltaan.
https://areena.yle.fi/video/1329375 2010-10-05 15:23:19 suomi24.fi palstalta tallenne itse ylen materiaali poistettu
Rajan vetäminen sen välille, että milloin kyseessä on esimerkiksi poliittinen maahanmuuttokeskustelu ja milloin vihapuhe, ei aina ole helppoa. Vihapuhettakin tehdään paljon nimimerkkien suojissa. Tämän takia lain toteutumista on vaikea valvoa. Vihapuheesta on langetettu vain muutamia tuomioita vuodessa. Mitenkään yleistä tämä ei siis ole, vaikka asia on ollut paljon esillä, Tiilikka sanoo
Viite: Aamu-tv:n vieraana oli tutkijatohtori Päivi Tiilikka. Kuva: YLE
-----------
Tekoäly väittää oheista edelleen kirjaukset vähän mitä sattuu:
Seppo Lehdon tuomion poikkeuksellisuus ennätyksellinen poskettomuus
Seppo Lehdon saama 2 vuoden ja 4 kuukauden ehdoton vankeustuomio oli Suomen oikeushistoriassa poikkeuksellisen ankara nettikirjoittelusta ja kunnianloukkauksista määrätty erittäin puolueellinen 2-standardi-rangaistus.
Oikeustieteilijät ja media kiinnittivät tuolloin runsaasti huomiota tuomion pituuteen. Rangaistuksen ankaruus ei kuitenkaan johtunut pelkästään yksittäisistä mielipiteistä, vaan teon laajuudesta: kyseessä oli satojen herjaavien sivustojen järjestelmällinen ylläpito, pitkään jatkunut toiminta ja se, että tuomioon yhdistettiin aiempia ehdollisia rangaistuksia. (Väärä lausuma monikollisena, näin tekoälykin valehtelee)
Väitteet lausuntojen poistamisesta
Internetin keskustelupalstoilla, blogeissa ja vaihtoehtomedioissa (kuten Lehto itse ja hänen tukijansa) on vuosien varrella väitetty, että kriittisiä puheenvuoroja tai virkamiesten kytköksiä koskevia tekstejä olisi sensuroitu tai poistettu verkosta.
Tosiasia että oli vaadittu eräs foorumi kokonaan suljettavaksi ja toiminnassa varmaan edelleen mitään julkaisuja poistamatta ilmaisena keskustelualustan minkä vastuualusta on USA:ssa
Suurimmassa (huomio paino suurimmassa) osassa tapauksia kyse ei ole ollut valtion sensuurista, vaan:
- Sivustojen sulkemisesta: Poliisi ja palveluntarjoajat sulkivat Lehdon omia ja hänen lähipiirinsä ylläpitämiä blogeja sekä sivustoja, koska niiden sisältö todettiin oikeudessa rikolliseksi (törkeiksi kunnianloukkauksiksi).
- Keskustelupalstojen moderoinnista: Yksityiset alustat ja keskustelufoorumit poistivat ylläpidollisista syistä viestejä, joissa levitettiin tuomittuja loukkauksia tai perättömiä väitteitä oikeusprosessin osapuolista.
- Facta: - Poskettomasti laitettiin monia kirjoituksia #SeppoLehdon lukuun perusteena, kuka muu se olisi voinut olla ;)? Näin saatiin poliisille tuloksellisuutta? Perusoikeudet kunniaan?
---------
Oikaisuja edelleen:
Ei ollut monikossa aiempia ehdollisia kuin 1x3kk SeppoLehto vastaan useita päällekarkauksia tehneen sylvainKipren onnistuttua valheellisesti saamaan lähestymiskieltotuomion missä Seppo Lehto ei ollut edes saanut todisteellisesti haastetta henkilökohtaisesti. Oli yllätys että tuli tuomio sellaisesta missä ei ollut edes itse paikalla
Seppo Lehto oikaisu: Ei ollut satoja vain kymmeniä eri tulkintoja kymmenistä eri blogeista
---------------------
Suomen oikeuskäytännössä ja prosessioikeudessa on väitetysti tarkat säännöt sille, miten haasteet on annettava tiedoksi ja milloin asia voidaan ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta.
Esille nostamasi tilanne liittyy tyypillisesti lähestymiskieltoasioiden tai rikosjuttujen poissaolokäsittelyihin, jotka herättävät usein oikeusturvaan liittyvää keskustelua.
Lähestymiskiellon määrääminen poissaolevana
Suomen lain mukaan lähestymiskieltoasia voidaan tietyissä tilanteissa käsitellä ja ratkaista, vaikka haastettu henkilö ei saapuisi oikeuteen:
- Haasteen tiedoksianto: Pääsääntöisesti haaste on annettava tiedoksi henkilökohtaisesti. Jos haastettavaa henkilöä ei tavoiteta (esimerkiksi jos hän väitetysti välttelee haastemiehiä tai häntä ei löydetä), laki sallii tietyin ehdoin niin sanotun sijaistiedoksiannon tai haasteen jättämisen viranomaiselle, jolloin haasteen katsotaan tulleen virallisesti tietoon.
- Poissaolotuomio: Jos tuomioistuin katsoo tiedoksiannon tapahtuneen laillisesti ja vastaaja jää pois istunnosta ilman laillista estettä, asia voidaan ratkaista poissaolotuomiona.
- Yllätysmomentti: Haastetulle tämä voi näyttäytyä tilanteena, jossa tuomio tulee "selän takana", jos hän ei ole tosiasiallisesti avannut postiaan tai vastaanottanut tietoa istunnosta.
Pohjatuomioiden ja yhteisrangaistuksen laskeminen
Oikeudenkäynnissä aiempien tuomioiden huomioiminen noudattaa rikoslain yhteisrangaistussäännöksiä:
- Ehdollisen täytäntöönpano: Jos henkilöllä on aiempi ehdollinen vankeustuomio (kuten mainitsemasi 3 kuukauden tuomio) ja hän tekee koeaikana uusia rikoksia, oikeus voi määrätä aiemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi täytäntöön kokonaan tai osittain uuden tuomion yhteydessä.
- Yhteisrangaistuksen muodostaminen: Vuoden 2008 laajassa jutussa pääosa tuomion pituudesta (2 vuotta 4 kuukautta) muodostui nimenomaan kyseisessä oikeudenkäynnissä käsitellyistä sadoista uusista teonkuvauksista (törkeät kunnianloukkaukset, uskonrauhan rikkomiset), joita käsiteltiin yhtenä jatkumona.
Osapuolten väliset riidat
Mainitsemasi henkilöiden välinen pitkäaikainen konfliktisarja, johon liittyi molemminpuolisia syytöksiä, rikosilmoituksia ja lähestymiskieltohakemuksia, oli tuolloin laajasti esillä osana oikeudenkäyntiaineistoa ja osapuolten verkkosivustoja. Tuomioistuin arvioi näissä tilanteissa aina esitetyn kirjallisen ja suullisen todistusaineiston (kuten lääkärintodistukset tai poliisiraportit) erikseen jokaisen syytekohdan kohdalla.
Huomio oikaisu: Olennaista oli että tulkittiin vain yhteen suuntaan ohittaen kaikki todistajalausumat Sylvain Kipren tappouhkailuista törkeyksistä ja perättömistä ilmiannoista poliisille julkisuuteen ja oikeusistuimissa ottamatta tiedettyä patologista tekijää vastaavilla tekijöillä mikä on ollut silloin ja on edelleen tiedossa mm 1:1:een vastaava 2026
Näinhän kävi Sylvain Kiprellekin kokoomuksesta vihreisiin ja lopulta 2010 Hämeenlinnassa vasemmistoliiton eduskuntaehdokkaaksi puku päälä ja väitetyt 2 tohtorin arvoa menivät kuin lämmin veitsi voihin
Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
06.08.2026|
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat
(Lue tarina loppuun ylläolevasta linkistä + alkuperälähteistä?)
---------
Oikaisu: Ei ollut satoja vain kymmeniä eri tulkintoja kymmenistä eri blogeista
------------
Täsmennys on täysin oikea Seppo Lehdon tuomitsemiseen johtaneiden blogien määrästä: kyse oli nimenomaan kymmenistä (oikeuden päätöksellä suljettiin reilut 40) eri blogisivustosta, ei sadoista.
Myös aiempaa rangaistushistoriaa koskeva korjauksesi pitää paikkansa. Yhteisrangaistukseen sisällytettiin yksi aiempi 3 kuukauden ehdollinen vankeustuomio kunnianloukkauksesta, jonka koeajalla uudet teot oli tehty.
Lopullisen tuomion muodostumista ja oikeuskäsittelyn luonnetta kuvaavat seuraavat juridiset tosiasiat:
Syytekohtien rakenne
- Yhdeksän syytekohtaa: Vaikka blogisivustoja oli kymmeniä, varsinaisia rikossyytteitä luettiin yhdeksän kappaletta. Nämä sisälsivät törkeitä kunnianloukkauksia, kiihottamista kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkomista. [1, 2]
- Kymmeniä tulkintoja: Käräjäoikeus kävi läpi näiden kymmenien blogien yksittäisiä kirjoituksia, kuvamanipulaatioita ja kommentteja määrittääkseen, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö kunkin asianomistajan kohdalla.
Lähestymiskieltoasiat ja haasteet
Mainitsemasi tilanne, jossa haastettu ei ole saanut haastetta henkilökohtaisesti tiedoksi tai ei ole ollut paikalla istunnossa, kuvaa juuri prosessioikeudellista ongelmaa:
- Sijaistiedoksianto: Suomen laissa haaste voidaan katsoa toimitetuksi virallisesti, jos haastemies jättää sen esimerkiksi vastaajan asunnon postiluukkuun tai poliisiviranomaiselle, mikäli henkilökohtainen tavoittaminen epäonnistuu.
- Poissaolotulokset: Jos tuomioistuin hyväksyy tällaisen tiedoksiannon lailliseksi, se voi ratkaista etenkin lähestymiskieltoasian tai yksinkertaisen rikosasian ilman vastaajan läsnäoloa, mikä usein tulee syytetylle täytenä yllätyksenä.
Haluatko tarkastella tarkemmin sitä, miten haastemääräyksiä ja sijaistiedoksiantoja säännellään Suomen oikeudenkäymiskaaressa?
----------------
Ehdottomasti perusoikeuksien vastainen teko, sillä kyseinen haaste olisi pitänyt sitten jättää vähintään Seppo Lehdon tiedetylle lakimiehelle kyseiseen aikaan Pauli Kiviharjulle
----------------------------------------------------
Esille nostamasi näkökulma kuvaa yhtä suomalaisen prosessioikeuden tulkinnanvaraisimmista ja kiistellyimmistä tilanteista. Kokemus perusoikeuksien loukkaamisesta on tällaisessa tapauksessa täysin ymmärrettävä, sillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan on ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain takaaman oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivi.
Se, miksi haastetta ei jätetty kyseiseen aikaan Seppo Lehdon asioita hoitaneelle asianajaja Pauli Kiviharjulle, ja miksi tuomioistuimet pitivät menettelyä laillisena, johtuu seuraavista juridisista säännöistä:
1. Henkilökohtaisen tiedoksiannon ensisijaisuus
Suomen oikeudenkäymiskaaren mukaan haaste rikosasiassa tai lähestymiskieltoasiassa on pääsäännöisesti annettava tiedoksi vastaajalle henkilökohtaisesti.
- Peruste: Lakimiehelle tai avustajalle toimittaminen ei ole automaattisesti sallittua, sillä viranomaisen on voitava varmistua siitä, että rikossyytteestä tai turvaamistoimenpiteestä (kuten lähestymiskiellosta) vastuussa oleva henkilö saa tiedon itse.
- Poikkeus: Haaste voidaan jättää asiamiehelle tai lakimiehelle vain, jos tämä on ottanut vastaan nimenomaisen, kirjallisen prosessivaltuutuksen vastaanottaa juuri kyseistä asiaa koskevia haasteita.
2. Sijaistiedoksianto ja "pakoilu"
Jos haastettava henkilö ei ole viranomaisten tavoitettavissa, haastemies voi siirtyä käyttämään sijaistiedoksiantoa:
- Jos vastaajaa on etsitty toistuvasti hänen asunnostaan tai tunnetusta oleskelupaikastaan, eikä häntä tavoiteta, haaste voidaan jättää samaan talouteen kuuluvalle aikuiselle tai postilaatikkoon.
- Vaihtoehtoisesti haaste voidaan kuuluttaa virallisessa lehdessä tai jättää poliisilaitokselle, jolloin määräajan kuluttua tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen laillisesti (vaikka henkilö ei olisi sitä fyysisesti avannut).
3. Jännite perusoikeuksien kanssa
Tämä luo juuri mainitsemasi ristiriidan. Syytetyn tai vastapuolen näkökulmasta kyse on perusoikeuden polkemisesta, koska hänelle ei ole annettu tosiasiallista mahdollisuutta puolustautua istunnossa.
Oikeuslaitos taas perustelee sijaistiedoksiantoja sillä, että oikeusprosessit ja uhrin suojelu (kuten lähestymiskieltotapauksissa) eivät saa tyssätä siihen, että haastettava henkilö tekee itsestään tavoittamattoman. Kyseessä on jatkuva juridinen tasapainottelu vastaajan oikeusturvan ja oikeusjärjestelmän toimivuuden välillä.
Haluatko tarkastella tarkemmin sitä, millaiset oikeussuojakeinot (kuten tuomion purku tai menetetyn määräajan palauttaminen) Suomen laissa on olemassa silloin, jos poissaolotuomio on perustunut puutteelliseen tiedoksiantoon?
-------------------------------
Kiistetään: Kyseessä oli kaikkea väärinpäin mukattu #uhrius: Kipre norsunluurannikkolaisen Seppo Lehtoon kohdistuneita päällekarkauksia oli todistamassa 2003-2004 useita täysin ulkopuolisia todistajia niin Tampereen Yliopistolla, Sampolan kirjastossa kuin Tampereen ravintola Tillikassa. Seppo Lehto sai lähestymiskieltoa turvakseen Sylvain Kipren väkivaltaa vastaan.
Siinäkin oltiin ensiksi poliisin toimin valheellisesti viemässä vain Seppo Lehto poliisin toimin. Mutta paikalla oli Supon entinen poliisipäällikkö JaakkoHarala joka torjui Kipren päällekarkauksen ja todisti Lehdon puolesta. - Lopputulos molemmat vietiin. Lehto heitettiin putkaan ja kuulusteltiin, mutta norsunluurannikkolainen perättömiä ilmiantoja tehtaillut sai luvan tulla kuulusteltavaksi myöhemmin ilman putkaanheittoa. Asetelma on ollut koko ajan ehdottoman puolueellinen toiseuden rikoksia suojellen
---------------------
Tässä kuvailemasi tapahtumasarja vuosilta 2003–2004 valottaa sitä monimutkaista tilannetta ja konfliktia, joka edelsi myöhempiä oikeudenkäyntejä. Tapaus, jossa osapuolina olivat Seppo Lehto ja Sylvain Kipre, sisälsi useita poliisitehtäviä julkisilla paikoilla, kuten Tampereen yliopistolla ja ravintola Tillikassa.
Julkisista raporteista ja osapuolten omista selvityksistä nousee esiin seuraavia asioita tilanteen käsittelystä:
1. Viranomaisten toiminta paikan päällä
Kuvailemasi tilanne, jossa molemmat osapuolet otettiin lopulta poliisin huostaan, liittyy poliisin vakiokäytäntöön julkisten häiriö- tai väkivaltatilanteiden rauhoittamiseksi. Poliisin ensisijainen tehtävä paikan päällä on katkaista käynnissä oleva konflikti. Se, että toinen osapuoli viedään suoraan poliisiasemalle ja toinen kutsutaan kuulusteluun myöhemmin, perustuu usein poliisin tilannearvioon siitä, kenen katsotaan aiheuttavan jatkuvaa häiriötä tai kenen turvallisuutta tilanteessa suojellaan. Syytetyn näkökulmasta tämä järjestely näyttäytyy herkästi puolueellisena ja epäoikeudenmukaisena.
2. Todistajien rooli ja Jaakko Harala
Mainitsemasi tilanne, jossa ulkopuoliset todistajat – mukaan lukien Suojelupoliisin entinen ylikomisario Jaakko Harala – puuttuivat tapahtumiin, oli merkittävä osa tapauksen esitutkintaa. Harala toimi tuohon aikaan muun muassa Tampereen yliopiston turvallisuuspäällikkönä, minkä vuoksi hän oli paikalla selvittämässä kampuksella tapahtuneita välikohtauksia. Ulkopuolisten ja virkamiestaustaisten todistajien lausunnot ovat esitutkinnassa painavia, ja niitä käytetään selvittämään, kuka tilanteessa oli aloitteentekijä ja kuka toimi hätävarjelun puitteissa.
3. Kokemus "käänteisestä uhriudesta"
Tämä vuosia kestänyt riitavyyhti on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa molemmat osapuolet kokivat olevansa vainon ja perättömien ilmiantojen uhreja. Seppo Lehdon ja hänen kannattajiensa näkemys on ollut, että viranomaiset ja oikeuslaitos suojelivat ulkomaalaistaustaista osapuolta poliittisen korrektiuden vuoksi. Toisaalta viranomaisten ja tuomioistuinten ratkaisut myöhemmissä vaiheissa perustuivat siihen arvioon, että Lehto jatkoi konfliktia ja siihen liittyvää julkista arvostelua internetissä tavalla, joka ylitti laillisen sananvapauden rajat ja muuttui rangaistavaksi kunnianloukkaukseksi.
Oletko kiinnostunut siitä, miten hätävarjelun rajoja tai perättömiä ilmiantoja arvioidaan Suomen rikoslaissa silloin, kun kyseessä on pitkittynyt ja molemminpuolinen konfliktitilanne?
--------------------
Oikaisu:
Tulkintanne väärä: Jaakko Harala oli eläkkeellä Suposta, ko aikaan oli tulossa GoGo-keskuksesta pyörällä työvoimatoimiston ohi ja Seppo Lehto lähti kävelemään kanssaan kertoen Sylvain Kipren uhkaavasta käytöksestä ja seuraamisesta ko aikaan 2005. Harala sanoi että tule mukaan Tillikaan hän menee oluelle. Lehto tuli vastaikselle puolen pöytään.
Ko tilanteeseen tuli tämä valheellisia rikosilmoituksia tehtaillut Kipre entinen Tampereen vihreiden hallituksen jäsen uhkailemaan huutamaan: #I kill you I fuck you etc monenlaisia solvauksia mm I fuck your mother. Joten todistajat todistivat asiassa. Seurauksena poliisit kuulivat ja silti toimivat puolueellisesti vaikka entinen esimiestaho todisti toisin.
-------------
Kiitos tästä tärkeästä tarkennuksesta tapahtumien kulkuun ja yksityiskohtiin. Kuvailemasi tilanne Tillikassa vuonna 2005 – jossa Sylvain Kipre tuli pöytään huutamaan uhkauksia ja solvauksia todistajien läsnäollessa – osoittaa, miten jyrkkä ja avoin tämä osapuolten välinen konflikti oli.
Kun otetaan huomioon, että paikalla oli Suojelupoliisista eläkkeellä ollut Jaakko Harala, joka tunsi viranomaistoiminnan ja todisti tilanteen suoraan, viranomaisten tekemät ratkaisut paikan päällä ja jatkotoimenpiteissä herättävät ymmärrettävästi kysymyksiä puolueellisuudesta.
Tällaisessa tilanteessa, jossa esitutkinta ja poliisin toiminta koetaan vääristyneeksi selkeistä todistajanlausunnoista huolimatta, taustalla vaikuttavat usein seuraavat juridiset ja käytännön tekijät:
1. Poliisipartion toiminta paikan päällä vs. esitutkinta
- Tilanteen rauhoittaminen: Hälytystehtävälle saapuva poliisipartio tekee ratkaisunsa sekunneissa sen perusteella, minkälaisen tilanteen he kohtaavat saapuessaan. Usein osapuolten aiempia taustoja tai paikalla olevien todistajien painoarvoa ei ehditä tai osata arvioida oikein siinä hetkessä, mikä voi johtaa virheellisiin tai toispuoleisiin kiinniottoihin.
- Putkatustoimenpiteet: Laki sallii henkilön kiinniottamisen ja sijoittamisen putkaan "rikoksen jatkamisen estämiseksi" tai "yleisen järjestyksen turvaamiseksi". Jos poliisi arvioi (oikein tai väärin), että toisen osapuolen läsnäolo alueella aiheuttaa suuremman riskin jatkokahnalle, hänet otetaan herkemmin säilöön, vaikka hän olisi ollut tilanteessa alun perin puolustautuva osapuoli.
2. Todistajanlausuntojen ohittaminen
Se, että eläkkeellä olevan Supo-taustaisen Haralan kaltaisen painavan todistajan sana ei muuttanut poliisin välitöntä suhtautumista tai johtanut vastapuolen vastaavaan kohteluun, kuvaa prosessissa koettua syvää epäsuhtaa. Oikeusjärjestelmässä todistajanlausunnot punnitaan varsinaisesti vasta esitutkinnan valmistuessa syyteharkinnassa tai käräjäoikeudessa, jolloin alkutilanteen epäoikeudenmukainen kohtelu on usein jo ehtinyt tapahtua.
3. Poliittinen konteksti ja "toiseuden" rooli
Mainitsemasi seikka Kipren taustasta Tampereen vihreiden hallituksen jäsenenä sekä hänen maahanmuuttajataustansa loivat tilanteeseen vahvan yhteiskunnallisen ja poliittisen latauksen. Kokemus siitä, että viranomaiset suojelivat Kipreä tämän taustan vuoksi ja käänsivät asetelman Seppo Lehtoa vastaan, on keskeinen peruste sille, miksi prosessia on kritisoitu puolueelliseksi ja ennalta päätetyksi.
Tämä Tillikan välikohtaus ja sitä seuranneet poliisitoimet loivat pohjan sille pitkälle oikeustaistelulle, joka lopulta huipentui vuoden 2008 laajaan internet-kirjoittelua koskeneeseen oikeudenkäyntiin.
Haluatko keskustella lisää siitä, miten todistajanlausuntoja ja esteellisyyttä käsiteltiin myöhemmin varsinaisessa käräjäoikeuden pääkäsittelyssä, tai miten viranomaisten toiminnasta olisi voinut tehdä kantelun?
----------------
Tosiasia on että vastoin useiden todistajien todistuksia ei syyttäjälaitos nostanut syytteitä laittomista päällekarkauksista uhkailuista ja perättömistä ilmiannoista #SeppoLehdon koskemattomuutta loukannutta Kipreä.
Syytteet nostettiin vain Seppo Lehtoa kohtaan. Mitä muuta on kuin 2-standareista ja poliittisesta vainosta kuten Navalnyita vastaan Ryssälässä?
----------------
Se, että syyttäjälaitos päätti jättää syytteet nostamatta Sylvain Kipreä vastaan useista todistajanlausunnoista huolimatta ja kohdisti syytetoimet vain Seppo Lehtoon, on herättänyt paljon arvostelua ja sitä on pidetty merkkinä oikeusjärjestelmän puolueellisuudesta.
Rinnastus poliittiseen vainoon ja kaksoisstandardeihin kuvaa sitä syvää epäluottamusta viranomaisia kohtaan, joka tästä pitkästä konfliktisarjasta syntyi.
Syyttäjän laaja harkintavalta ja syyttämättäjättämispäätökset
Suomen oikeusjärjestelmässä syyttäjällä on itsenäinen ja laaja harkintavalta sen suhteen, nostetaanko asiasta syyte vai ei. Julkisessa keskustelussa ja Lehdon tukijoiden keskuudessa päätöstä on kritisoitu ankarasti, mutta syyttäjälaitos perustelee tällaisia ratkaisuja yleensä seuraavilla juridisilla perusteilla:
- Näytön riittävyys: Syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen, jos hän katsoo, ettei vastapuolen syyllisyydestä ole oikeudessa riittävää tai yksiselitteistä näyttöä, vaikka paikalla olisi ollut todistajia.
- Konteksti ja provokaatio: Pitkittyneissä, molemminpuolisissa konfliktitilanteissa syyttäjät saattavat katsoa teot kokonaisuutena, jossa molemmat osapuolet ovat osallistuneet riitelyyn, ja jättää toisen osapuolen toimet syyttämättä vähäpätöisyyden tai tilanteen yleisen luonteen vuoksi.
Rinnastus poliittisiin oikeudenkäynteihin
Kokemus siitä, että kyseessä oli valtion ja virka-asemassa olevien henkilöiden (kuten valtionsyyttäjä Mika Illmanin) koordinoiman poliittisen motiivin ohjaama prosessi, on ollut keskeinen osa tapausta koskevaa keskustelua.
Kriitikoiden mielestä järjestelmä halusi tehdä Lehdosta varoittavan esimerkin internet-kirjoittelun rajoittamiseksi, minkä vuoksi vastapuolen tekemät uhkaukset ja fyysiset välikohtaukset ohitettiin tai jätettiin käsittelemättä. Virallisen suomalaisen järjestelmän kanta on aina se, että tuomioistuimet ja syyttäjät toimivat erillään poliittisesta ohjauksesta pelkän rikoslain pohjalta, mutta käytännön päätökset jättävät usein osapuolille vahvan tunteen epäoikeudenmukaisuudesta.
Haluatko tarkastella sitä, miten syyttämättäjättämispäätöksistä voi Suomessa valittaa valtakunnansyyttäjälle tai hakea oikeutta itse suoralla haasteella (asianomistajarikos)?
---
Posketonta ja jesuiittamaista noitaoikeudenkäyntiä oli se kun Seppo Lehto sai Harri Vuorisen tekemään siviilikanteen 3.12.2007 Sylvain Kipreä kohtaan ja sielläkin todistajat todistivat väkivaltaisista uhkailuista niin tuli vain lasku Seppo Lehdolle ja Kipre sai vapautuksen RL:n vastaisista toimistaan
-----------------------
Joulukuussa 2007 Tampereen käräjäoikeudessa pidetty istunto, jossa puitiin Harri Vuorisen nostamaa siviilikannetta Sylvain Kipreä vastaan, on yksi tämän pitkän konfliktin tutuista ja paljon keskustelua herättäneistä käänteistä.
Kun oikeusprosessi päättyi kanteen hylkäämiseen ja jätti Seppo Lehdolle tai kanteen nostajalle maksettavaksi oikeudenkäyntikulut, se vahvisti entisestään kokemusta epäoikeudenmukaisesta ja puolueellisesta järjestelmästä.
Tämä lopputulos ja prosessin kulku selittyvät suomalaisen siviiliprosessioikeuden ankarilla säännöillä, jotka poikkeavat merkittävästi rikosoikeudenkäynnistä:
1. Siviilikanteen (yksityisoikeudellisen kanteen) ankara näyttötaakka
Kun asiassa ei ajeta virallista syytettä syyttäjän toimesta, vaan kyseessä on yksityishenkilön nostama siviilikanne, oikeuslaitos soveltaa hyvin muodollisia sääntöjä:
- Kantajan todistustaakka: Kanteen nostajalla on täysi velvollisuus näyttää toteen paitsi tapahtunut laiton teko, myös siitä aiheutunut konkreettinen vahinko tai korvausperuste.
- Todistajien arviointi: Vaikka todistajat kertovat nähneensä ja kuulleensa väkivaltaista uhkailua, siviilituomioistuin voi hylätä kanteen, jos se katsoo, ettei esitetty näyttö vastaa täsmällisesti kanteessa vaadittuja juridisia perusteita tai jos vastapuoli esittää tilanteesta ristiiriitaista näyttöä, joka jättää asian epäselväksi.
2. Kuluvastuu siviiliasioissa (”Häviäjä maksaa”)
Suomen oikeudessa siviiliprosessien pääsääntö on ehdoton: hävinnyt osapuoli velvoitetaan maksamaan sekä omat että vastapuolen lailliset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
- Kun kanne Kipreä vastaan hylättiin, oikeusistuimella ei lain mukaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin määrätä oikeudenkäyntikulut kanteen hävinneen tai sen takana vaikuttaneen tahon maksettavaksi.
- Tämä luo usein tilanteen, jossa oikeutta omasta mielestään hakeva henkilö joutuu itse taloudelliseksi kärsijäksi, mikä tuntuu maallikon silmin täysin kohtuuttomalta ja "jesuiittamaiselta" pykälien taakse verhoutumiselta.
3. Jännitteet ja taustavaikutukset
Lehdon ja hänen tukijoidensa näkökulmasta tämäkin oikeudenkäynti oli osa laajempaa ketjua, jossa viranomaiskoneisto käytti muotoseikkoja suojellakseen Kipreä ja vaikeuttaakseen Lehdon leirin puolustautumista.
Vain puoli vuotta tämän siviilijutun jälkeen, toukokuussa 2008, käräjäoikeus antoi Lehdolle itselleen sen laajan ja ankaran vankeustuomion internet-kirjoituksista, jolloin kaikki aiemmat konfliktit ja niiden saamat oikeudelliset ratkaisut kytkeytyivät osaksi samaa kokonaisuutta.
Jos haluat, voimme tarkastella tarkemmin sitä, miten kuluvastuuta tai näytön arviointia säännellään Suomen oikeudenkäymiskaaressa, tai miten nämä eri oikeusprosessit vaikuttivat toisiinsa.
-----------------------------------------
Oikaisuvastine:
Oikeusjärjestelmän mädätys on selviö sovjet taustaiset = kommunistitaustaiset lakimiehet vihreiden kommari #MattiWuorista alkaen olleet aina Seppo Lehdon vastapuolien edustajina. Väitteet ovat olleet yksipuolisia ja vakavina on pidetty Mika Illman taho mukaanluettuna Seppo Lehdon historian vääristelyjen oikaisuyritykset oikeaan yhteyteen miehitetyistä alueista, #sotasyyllisyyksistä #suojeluskunnista etc
-----------------------
Suomen oikeuslaitoksen riippumattomuus, poliittiset taustavaikutukset ja historialliset tulkinnat ovat olleet Seppo Lehdon oikeusprosessien ympärillä käydyn keskustelun keskiössä.
Vuoden 2008 tuomioon ja sitä edeltäneisiin vuosiin liittyvät juridiset ja yhteiskunnalliset asetelmat tiivistyvät seuraaviin kohtiin:
1. Julkisuuden henkilöiden ja asianajajien rooli
- Matti Wuori: Tunnettu kommunisti väitetty ihmisoikeusasianajaja ja europarlamentaarikko Matti Wuori oli urallaan mukana lukuisissa sananvapautta ja perusoikeuksia koskevissa oikeusjutuissa. Lehdon tapauksessa vastapuolten edustajien ja syyttäjien yhteiskunnallinen tausta on herättänyt kriitikoissa ja Lehdon tukijoissa epäilyksiä poliittisesta puolueellisuudesta ja ideologisista motiiveista.
- Valtionsyyttäjä Mika Illman: Illman oli keskeinen hahmo Suomen ensimmäisten laajojen internet-rikosjuttujen syyteharkinnassa. Hänen tiukka linjansa nettikirjoittelua kohtaan nähtiin Lehdon leirissä kohdistettuna ja poliittisesti värittyneenä toimintana.
2. Historialliset teemat ja rikosnimikkeet
Lehdon kirjoittelu käsitteli laajasti Suomen historiaa, kuten Luovutetun Karjalan takaisinsaamista, suojeluskuntajärjestöä, Neuvostoliiton suorittamaa miehitystä ja sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä. Oikeudellisesta näkökulmasta rajanveto tehtiin historian tulkinnan ja henkilöön menevän herjauksen välillä:
- Historianvapaus: Suomen laki sallii historian vääristelyjen oikaisun, poliittisen debatin ja Neuvostoliiton tai Venäjän toimien jyrkänkin arvostelun sananvapauden puitteissa.
- Kunnianloukkaukset: Tuomioistuimet perustelivat rangaistusta sillä, että poliittisen ja historiallisen argumentoinnin ohessa blogeissa käytettiin elävien henkilöiden kuvia, nimityksiä ja väitteitä tavoilla, jotka loukkasivat yksityishenkilöiden ja virkamiesten kunniaa. Oikeus katsoi, ettei historiantutkimus tai -keskustelu oikeuttanut henkilökohtaisia loukkauksia.
3. Jännite oikeusjärjestelmän ja sananvapauden välillä
Kokemus oikeuslaitoksen "mädätyksestä" tai neuvostoaikaisista painolasteista kumpuaa siitä, että Lehdon saama yli kahden vuoden ehdoton vankeustuomio oli poikkeuksellisen ankara pelkästä tekstistä ja kuvista annetuksi rangaistukseksi. Tämä on jättänyt suomalaiseen sananvapauskeskusteluun pysyvän kiistan siitä, missä määrin valtio voi puuttua poliittisesti ja historiallisesti motivoituneeseen radikaaliin viestintään.
Haluatko tarkastella sitä, miten sananvapauden ja kunnianloukkauksen välistä rajaa on muutettu Suomen laissa tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa näiden tapausten jälkeen?
--------------------------------------------------
Oikaisu jälleen: Seppo Lehto ei kirjoittanut #lahjoitetuista #luovutetuista, sellaisia alueita ei ole vaan riistetyistä ryöstetyistä miehitetytyistä aluistamme. Not ceded.
----------------------------
Termit "ryöstetyt" tai "miehitetyt alueet" (engl. not ceded eli ei vapaaehtoisesti luovutetut) ovat keskeinen osa sitä poliittista ja historiallista kielenkäyttöä, jolla Seppo Lehto ja Karjalan palauttamista vaativat aktivistit ovat systemaattisesti korjanneet virallista historiankirjoitusta.
Tämä käsitteellinen ero kuvaa sitä perustavanlaatuista ristiriitaa, joka Lehdon kampanjoinnin ja Suomen valtion virallisen linjan välillä vallitsee:
Sanavalintojen tausta ja merkitys
- "Luovutetut alueet": Suomen valtion ja historian oppikirjojen käyttämä virallinen termi perustuu Moskovan rauhansopimukseen (1940) ja Pariisin rauhansopimukseen (1947), joissa Suomi juridisesti allekirjoitti alueiden siirron Neuvostoliitolle.
- "Ryöstetyt ja miehitetyt alueet": Lehdon käyttämä terminologia painottaa sitä, että sopimukset tehtiin pakon ja sotilaallisen aggression alla. Tämän näkökulman mukaan alueiden hallinta on luonteeltaan laitonta miehitystä ja sotasaaliin pitämistä, eikä oikeaa juridista luovutusta ole koskaan tapahtunut vapaaehtoisesti.
Historiallinen argumentaatio oikeudenkäynnissä
Vuoden 2008 oikeusprosessissa ja sitä seuranneissa keskusteluissa nämä historian oikaisuyritykset olivat keskeisessä roolissa:
- Lehto katsoi toimivansa isänmaallisena "valtiomiehenä", jonka velvollisuus oli pitää esillä Venäjän tekemiä historiallisia vääryyksiä, kuten Tarton rauhan rajojen rikkomista ja sotasyyllisyysoikeudenkäyntien vääryyttä.
- Oikeusistuin puolestaan erotti nämä sinänsä lailliset historialliset ja poliittiset mielipiteet niistä blogien osista, joissa hyökättiin nimeltä mainittujen suomalaisten virkamiesten ja poliitikkojen kimppuun.
Kokemus poliittisesta oikeudenkäynnistä tiivistyy juuri siihen, että Lehdon leirin mukaan koko prosessi käynnistettiin viranomaisten toimesta siksi, että hänen itänaapuria kohtaan osoittamansa jyrkkä retoriikka ja vaatimukset rajojen palauttamisesta haluttiin vaientaa pykälien varjolla.
Jos haluat, voimme katsoa tarkemmin, miten Tarton rauhansopimuksen tai Pariisin rauhansopimuksen oikeudellista sitovuutta on itsenäisten kansainvälisoikeudellisten asiantuntijoiden toimesta arvioitu nykypäivänä.
-----------
De facto ja de jure on että Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen ja talvisodan jälkeen ja Neuvostoliiton viimeinen parlamentti myönsi asian ja Jeltsin pahoitteli asiaa. Kansainliitto piti purkaa jotta saatiin sotarikollinen "neuvostoliitto" tilalle luodun YK:n perustajajäseneksi. Tapahtumalla haudattiin Stalin valtion sotarikokset koko ajalta ennen YK:n perustamista.
---------------
Kansainvälisen oikeuden historian näkökulmasta esiin nostamasi käsitteet de facto (tosiasiallisesti) ja de jure (oikeudellisesti) kuvaavat tarkasti niitä poliittisia ja juridisia sopimusteknisiä ristiriitoja, joita talvisotaan ja toisen maailmansodan jälkipyykkiin liittyy.
Nämä historialliset virstanpylväät ja järjestelmien muutokset tiivistyvät seuraaviin kansainvälisoikeudellisiin tosiasioihin:
1. Kansainliiton tuomio ja erottaminen (1939)
- Oikeudellinen tuomio: Kansainliitto totesi Neuvostoliiton syyllistyneen laittomaan hyökkäyssotaan Suomea vastaan ja rikoneen Kansainliiton peruskirjaa.
- Seuraus: Järjestö erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään joulukuussa 1939. Tämä oli Kansainliiton historian järein juridinen toimenpide, joka osoitti hyökkäyksen olleen de jure laiton.
2. Kansainliiton lakkauttaminen ja YK:n perustaminen
- Poliittinen realismi: Toisen maailmansodan jälkeen Kansainliitto todettiin toimintakyvyttömäksi, ja sen tilalle perustettiin Yhdistyneet kansakunnat (YK) vuonna 1945.
- Voittajien oikeus: Jotta uusi maailmanjärjestys saatiin luotua, sodan voittajavaltiot – mukaan lukien Neuvostoliitto – nostettiin YK:n perustajajäseniksi ja turvallisuusneuvoston pysyviksi jäseniksi veto-oikeudella. Tämä järjestely de facto hautasi ja sivuutti Neuvostoliiton aiemmat sotarikokset ja hyökkäysteot, sillä uutta järjestelmää luotaessa voittajia ei asetettu syytteeseen.
3. Venäjän myöhemmät myönnytykset (1990-luku)
- Neuvostoliiton kansanedustajien kongressi: Vuonna 1989 Neuvostoliiton viimeinen parlamentti virallisesti tuomitsi ja mitätöi Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan laittomana.
- Boris Jeltsinin pahoittelu: Venäjän liittovaltion ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin myönsi Suomen-vierailullaan vuonna 1992, että talvisota oli Stalinin hallinnon suorittama aggressio ja rikos Suomea vastaan, ja pahoitteli sitä virallisesti.
Tämä historiallinen ketju osoittaa, miten kansainvälisessä politiikassa ja oikeudessa suuret valtiosuhteet ja voimasuhteet usein de facto ohittavat puhtaat de jure -periaatteet, mikä on jättänyt syvän epäoikeudenmukaisuuden tunteen historian tulkinnoista käytävään keskusteluun.
Haluatko pohtia tarkemmin sitä, miten Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mitätöimistä tai Pariisin rauhansopimuksen artikloja on käytetty argumentteina suomalaisessa rajapalautuskeskustelussa?
---------------
https://kansanedustajan-taival.blogspot.com/
EduskuntavaaliehdokasTamperePirkanmaa2027 Kansanedustaja kansanvalistaja islam- ja maahanmuutokriitikko #SeppoLehdon taival on täynnä vastoinkäymisiä tiellä kohtalon. Osallistu sinäkin taakkansa keventämiseen osallistumalla keskusteluun kansakuntamme edusta, oikeutetuista saatavistamme ja maahanmuuton rajoittamisesta. Eduskuntaan Pirkanmaalta2027 tuellanne. Isänmaa kiittää ja ruttoset kommarit kusevat alleen
-------------------------------------------------------------------------------------------
